29.5.2024
Vieraskielisten asukkaiden osallistaminen kunnissa: haasteita ja ratkaisuja
Monissa kunnissa pohditaan parhaillaan, miten vieraskieliset asukkaat saisi mukaan palveluiden suunnitteluun, antamaan palautetta kunnalle ja osallistumaan kunnan tapahtumiin.
Haasteena ei ole ainoastaan maahanmuuttajataustaisten aikuisten, vaan myös maahan muuttaneiden vanhempien Suomessa syntyneiden ja kasvaneiden nuorten osallisuus. Vaikka kyse ei olisi syrjinnästä tai syrjäytymisestä, osallistaminen voi silti olla haastavaa. Tässä kirjoituksessa käsittelen kunnissa koettuja haasteita ja esittelen mahdollisia ratkaisuja, jotka perustuvat VN TEAS ‑tutkimushankkeen ”Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS)” aikana saatuun kokemukseen ja kerättyyn tietoon.
Cultura‑säätiö on järjestänyt osana tutkimushanketta Erätauko-dialogeja ja maahanmuuttajataustaisten nuorten ja aikuisten keskustelutilaisuuksia Lappeenrannassa ja Turussa. UTViS‑hankkeen aikana kootussa tutkimustiedossa korostuu, että osallistumisen esteet voivat olla moninaisia. Yhden esteistä muodostavat viestinnän ja tiedonvälityksen puutteet. Esimerkiksi Suomessa syntyneet ja kasvaneet maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät aina ole tietoisia siitä, miten ja missä he voivat vaikuttaa tai osallistua yhteiskuntaan. Tämä johtuu osittain siitä, että he eivät saa riittävästi tietoa niiden viestintäkanavien kautta, joita he käyttävät.
Sosiaaliset tekijät ja tiedonvälityksen puutteet
Nuorten osallistumiseen vaikuttavat myös sosiaaliset tekijät, kuten kaverit ja perhe. Jos nuoren ystäväpiiri ei aktiivisesti osallistu kotikunnan tapahtumiin tai anna kunnan kanavissa palautetta, on todennäköistä, että nuori itsekin jää passiiviseksi. Perheen rooli on myös merkittävä; vaikka maahan muuttaneet vanhemmat saattavat tukea nuoria, heidän oma tietämyksensä ja kokemuksensa osallistumismahdollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa voi olla rajallista.
Toisaalta joissain perheissä saattaa myös olla vahva perinne yhteiskunnallisesta osallistumisesta, ja se heijastuu positiivisesti myös nuorten osallistumiseen. Tällaisissa tapauksissa vanhemmat ovat usein kannustavia ja toimivat itse esimerkkinä yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta.
Monet maahanmuuttajataustaiset nuoret tai heidän vanhempansa eivät kuitenkaan tiedä, mistä löytää tietoa kunnan palveluista tai tapahtumista. Sosiaalinen media, kaverit, omat vanhemmat ja opettajat ovat tärkeitä tiedonlähteitä, mutta julkiset organisaatiot eivät aina kykene hyödyntämään näitä viestintäkanavia.
Vaikka perheet saattavat olla kannustavia, heidän tietämyksensä suomalaisten osallistumismahdollisuuksien suhteen voi olla rajallista. Tämä tiedon puute saattaa rajoittaa nuorten aktiivisuutta. Vanhemmat voivat keskittyä omaan kotoutumiseensa ja uskoa, että yhteiskunta hoitaa heidän lastensa osuuden prosessista, mikä vähentää heidän tarvettaan etsiä aktiivisesti osallistumismahdollisuuksia lapsille.
Mahdollisuudet osallistumisen edistämiseksi
Osallistamisen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi innostavien ja käytännönläheisten toimenpiteiden avulla. Turussa järjestetyissä maahanmuuttajataustaisten nuorten dialogeissa nousi esiin konkreettisia toiveita ja tarpeita, jotka tarjoavat arvokkaita näkökulmia osallistumisen edistämiseen.
Sosiaalisen median kanavat korostuivat nuorten vastauksissa selkeästi: "Haluan saada tietoa somen, erityisesti TikTokin kautta, koska haen muutenkin tietoa sieltä." Julkisen sektorin olisikin tärkeää hyödyntää nuorten suosimia sosiaalisen median alustoja, kuten osallisuuskokeiluissa esille nousseita TikTokia ja Snapchatia tiedonvälityksessä.
1
Lyhyet ja houkuttelevat videot kunnan palveluista, tapahtumista ja osallistumismahdollisuuksista voivat tavoittaa nuoret tehokkaammin kuin perinteiset viestintäkanavat. Nuorten kokemusten jakaminen somessa voi innostaa myös muita osallistumaan.
2
Koulut voivat olla tehokas viestintäkanava, jos yhteys kodin ja koulun välillä on toimiva. Nuorten mielestä tiedon jakaminen vanhemmille Wilman kautta ei aina ole paras tapa, koska monille muualta Suomeen muuttaneille vanhemmille Wilma on vaikeasti ymmärrettävä järjestelmä.
3
Viestintä Facebookin kautta voi olla joissain tapauksissa Wilmaa parempi väylä tavoittaa vanhempia, sillä nuoret kertoivat vanhempiensa olevan aktiivisia Facebookin käyttäjiä. Vanhempien sitouttaminen tiedotukseen luo vahvan tukiverkoston nuorille.
4
Nuorten mukaan kavereiden vaikutus on merkittävä tekijä osallistumisessa. Olisikin siis tärkeää kannustaa nuoria osallistumaan yhdessä kavereidensa kanssa. Kunta voi järjestää esimerkiksi "ota kaveri mukaan" -päiviä, jotka rohkaisevat nuoria ottamaan ystävänsä mukaan kunnan tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Yhdessä tekeminen madaltaa kynnystä osallistua, lisää innostusta ja tekee osallistumisesta hauskempaa.
5
Matalan kynnyksen tapahtumat, joissa nuoret voivat tutustua kunnan palveluihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin ilman sitoutumista, ovat myös tärkeä osa osallistumisen edistämistä. Näissä tilaisuuksissa voidaan esitellä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten nuoret voivat vaikuttaa kotikunnan asioihin. On tärkeää, että nuoret kokevat olevansa tervetulleita ja arvostettuja.
6
Selkokieliset ohjeet ovat avain osallistumisen saavutettavuuteen. Kunnan tiedotteet ja ohjeet olisikin hyvä laatia selkokielellä ja tukea ymmärrystä kuvilla. On tärkeää pitää huoli siitä, että tieto siitä, miten, missä ja mihin voi osallistua, on helposti ymmärrettävä kaikille.
7
Eräs Erätauko‑keskusteluun osallistunut nuori nosti esille toiveen, että tiedon osallistumismahdollisuuksista tulisi tulla luotettavilta aikuisilta: "Haluamme saada tietoa koulun opettajilta, vanhemmilta, kavereilta ja netistä/somesta … Vanhempien kautta pitäisi viestiä myös muille kuin vain peruskouluikäisille nuorille ja ottaa muitakin kanavia käyttöön kuin vain Wilma." Tämä korostaa, kuinka tärkeää on, että nuorille ja vanhemmille tutut ja luotettavat aikuiset, kuten opettajat, nuorisotyöntekijät ja muut nuorille luotettavat aikuiset, toimivat tiedon välittäjinä. He voivat toimia sillanrakentajina ja kannustaa nuoria osallistumaan aktiivisesti. Heidän tukensa ja rohkaisunsa voivat lisätä merkittävästi nuorten osallistumishalukkuutta.
8
Yhteistyö paikallisten seurojen ja yhdistysten kanssa voi tarjota nuorille monipuolisesti osallistumismahdollisuuksia. Yhteistyö auttaa tiedon jakamisessa ja nuorten saamisessa mukaan toimintaan.
Kotoutumisen edistämistyössä on tärkeää rohkaista maahan muuttaneita olemaan itse aktiivisia tiedon hankinnassa ja yhteiskunnallisen ymmärryksen kasvattamisessa. Maahan muuttaneet voivat toimia itse aktiivisina tiedonvälittäjinä osallistumalla koulutuksiin, tapahtumiin ja erilaisiin yhteiskunnallisiin tilaisuuksiin, joissa voi sekä oppia että jakaa tietoa.
Vieraskielisten asukkaiden ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistaminen kuntien palveluiden suunnitteluun ja tapahtumiin on monien kuntien yhteinen haaste. Jokainen askel kohti avoimempaa ja osallistavampaa yhteiskuntaa luo vahvemman perustan, jossa kaikkien ääni kuuluu ja kaikki voivat vaikuttaa. Yhdessä voimme saavuttaa enemmän ja luoda ympäristön, jossa on helppo olla aktiivinen ja osallinen.