30.5.2023
Median sokea piste
Kirjoitus on osa kolmen blogikirjoituksen sarjaa, jossa säätiön asiantuntijat pohtivat journalismin nykytilannetta ja tulevaisuutta monimuotoisuuslasit päässään.
Kuinka monta kertaa olemme avanneet lehden tai katsoneet uutisia ja huomanneet, että monien ryhmien tarinat loistavat täysin poissaolollaan?
Mediassa on sokea piste, joka estää useita vähemmistöjä näkymästä ja kuulumasta.
Yksi syy siihen on se, että suuri osa nykyisistä toimituksista koostuu korkeasti koulutetuista keskiluokkaisista suomalaisista. He miettivät juttuaiheita ja näkökulmia ideoidessaan luonnollisesti oman kokemuspiirinsä puheenaiheita ja kiinnostuksen kohteita.
On helppoa antaa mediatilaa omasta viiteryhmästä tutuille ja samaistuttaville henkilöille. Tämä omien kokemustemme ja kiinnostuksen kohteidemme heijastuminen työhömme voi valitettavasti johtaa yksipuoliseen uutisointiin ja stereotypioiden sekä negatiivisten mielikuvien vahvistamiseen.
Jos mediakenttä koostuu samankaltaisista ihmisistä, se vaikuttaa väistämättä uutisointiin ja artikkeleihin, jotka tavoittavat vain osan suomalaisista.
Lähes joka kymmenes Suomessa asuva henkilö puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä moninaisuus ei kuitenkaan näy riittävästi suomenkielisessä mediassa. Ei tekijöiden keskuudessa, eikä myöskään median käyttäjissä.
Reuters‑instituutin uutismedia-tutkimus vuodelta 2022 kertoo, että Suomessa luottamus uutisiin on suurempaa kuin missään muualla maailmassa. Silti luottamus suomalaiseen mediaan on heikko esimerkiksi venäjänkielisten keskuudessa, joka on nopeimmin kasvava ja suurin kieliryhmä Suomessa kotimaisten kielien jälkeen.
Riippumaton ja luotettava media on yksi vahvan demokratian kulmakivi ja edellytys. Kuitenkin perinteinen media tavoittaa heikosti esimerkiksi muualta Suomeen muuttaneita ja nuoria. Jos mediatalot haluavat säilyttää tavoittavuutensa (ja Suomi vahvan demokratian) tulevaisuudessakin, täytyy mediatalojen oppia tavoittamaan myös nuoret ja muualta muuttaneet.
Journalismin tulevaisuus Suomessa on sidoksissa siihen, kuinka mediatalot sopeutuvat nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin.
Yksi keskeinen keino tässä kehitystyössä on monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden (DEI) periaatteiden omaksuminen mediataloissa. Media‑alan johtajien tulee ottaa aktiivinen rooli toimittajakunnan monimuotoisuuden tukemisessa.
Se voi tapahtua esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:
Saavutettava rekrytointi
On tärkeää tehdä käytännön toimenpiteitä rekrytointiprosesseissa sen varmistamiseksi, että rekrytointi tavoittaa monipuolisesti erilaisia ihmisiä ja rekrytointiprosessi on aidosti avoin kaikille riippumatta hakijoiden taustoista.
Koulutus ja kehitys
Toimittajille on tarjottava mahdollisuuksia jatkuvaan koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Tämä voi sisältää monimuotoisuuskoulutuksen, koulutusta antirasismista, kieliopintoja, kulttuurintuntemusta ja erilaisten näkökulmien ymmärtämistä.
Sisältöstrategia
Sisältöstrategian on otettava huomioon median käyttäjien moninaisuus. Monimuotoisuuden on hyvä näkyä niin aihe‑ ja näkökulmavalinnoissa kuin haastateltavien ja narratiivien valitsemisessa.
Yhteistyö ja verkostoituminen
Toimitusta ja toimittajia on kannustettava ja tuettava rakentamaan yhteyksiä eri yhteisöihin ja vähemmistöihin.
Media on kaikkia varten. Monimuotoisuus on tie parempaan journalismiin ja kaikille parempaan Suomeen. Kun avaamme silmämme, korvamme ja sydämemme monimuotoisuudelle, niin meillä on mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden mediaa, joka palvelee aidosti kaikkia suomalaisia.