Anisa Kettunen

2.5.2020

Järjestöt välittävät tietoa koronavirukseen liittyen

Kuva: Alex Wigan. Unsplash
Kuva: Alex Wigan. Unsplash

Cultura‑säätiö selvitti, kuinka koronavirustilanne on vaikuttanut Suomen venäjänkielisten järjestöjen toimintaan. Kyselyyn vastasi 17 eri puolilla Suomea toimivaa järjestöä. Suurin osa järjestöistä oli pääkaupunkiseudulta. Kyselyssä kartoitettiin järjestöjen omia toimia koronavirustilanteen aikana ja siitä johtuen sekä heidän näkemyksiään asiakkaidensa tiedonsaannista, luottamuksesta ja haasteista koronavirustilanteeseen liittyen.

Kyselyn mukaan suurin osa venäjänkielisistä järjestöistä on siirtynyt toimimaan etänä, vaikka onkin joutunut supistamaan toimintaansa merkittävästi.

Toimintaansa etänä jatkavat järjestöt järjestävät etäyhteyden välityksellä mm. kerhotoimintaa lapsille, vertaistukiryhmiä, webinäärejä ja välittävät tietoa. Lisäksi tarjotaan online‑liikuntatunteja aikuisille, sekä valmistetaan ja harjoitellaan teatteriesityksiä.

Venäjänkieliset järjestöt tiedottavat aktiivisesti koronatilanteesta ja siihen liittyvistä asioista asiakkailleen. Tiedonvälityskanavista eniten käytetään oman järjestön sosiaalisen median sivuja (82% vastanneista järjestöistä). 60 % vastanneista järjestöistä käyttää myös sähköpostijakelua ja 30 % julkaisee koronaan liittyvää tietoa nettisivuillaan. Monet Suomeen muuttaneet venäjänkieliset etsivät tietoa ja tukea järjestöjen työntekijöiltä, ja näin järjestöjen rooli myös poikkeus‑ ja kriisitilanteissa on erittäin merkittävä.

Valtaosa (60 %) kyselyyn vastanneista järjestöistä käyttää tiedonlähteinään koronatilanteeseen liittyen virastojen ja kaupunkien tai kuntien verkkosivuja. Tämä on positiivinen tulos luotettavan tiedonvälityksen kannalta. Lisäksi 33 % käyttää paikallista suomenkielistä mediaa sekä 47 % muiden järjestöjen sosiaalisen median sivuja. Kansainvälistä mediaa, mm. ulkomaista venäjänkielistä, käyttää 47 % vastanneista järjestöistä.

Suurin osa (69 %) järjestöistä ei ole törmännyt poikkeustilanteen aikana epäluottamukseen virallisia tiedonlähteitä kohtaan asiakkaidensa tai jäsentensä keskuudessa. Jos epäluottamusta on ilmennyt, sitä on järjestöjen mukaan herättänyt pääosin virallinen tartuntaluku. Järjestöjen mukaan on myös pieni ryhmä henkilöitä, jotka eivät suhtaudu tilanteeseen vakavasti.

Järjestöjen mukaan heidän asiakkaansa kaipaavat tietoa tällä hetkellä eniten etätyöskentelystä, koronaviruksesta, sen oireista sekä hoitomenetelmistä sekä aktiviteeteistä karanteeniaikana. Jonkin verran kaivattiin myös tietoa lapsille etänä tarjottavasta harrastustoiminnasta sekä erilaisista etuuksista ja muista tuista.

Järjestöt vastasivat myös kysymyksiin liittyen oman toimintansa organisointiin ja haasteisiin poikkeustilanteen aikana. Monet järjestöt ilmaisivat tilanteen aiheuttaneen heille taloudellisia haasteita. Osa järjestöistä on joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään. Suurin osa järjestöistä ilmaisi tarvitsevansa taloudellista tukea toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi. Monen venäjänkielisen järjestön toiminta onkin ylipäänsä ollut taloudellisesti epävakaata, ja epidemia koetteleekin luultavasti pahimmin juuri näitä toimijoita.

Moni vastannut järjestö oli törmännyt myös siihen, että etänä järjestettävä toiminta ei sovi kaikille heidän asiakkailleen. Eräs järjestö myös sanoi, että asiakkaita on vaikea saada mukaan etänä tapahtuvaan toimintaan. Samalla etätyöskentely ei ole myöskään kaikkien järjestöjen kohdalla paras mahdollinen tapa tehdä työtä, hyvänä esimerkkinä liikuntapalveluita tarjoavat järjestöt. Tilanteeseen on kuitenkin yritetty sopeutua, mutta etätyöskentelyn tekniseen toteuttamiseen kaivattaisiin tukea.

Cultura‑säätiö jatkaa tilanteen seuraamista ja venäjänkieliseen järjestökenttään liittyvien teemojen selvittämistä.