Kaksisuuntainen kotoutuminen käytäntönä – Cultura-säätiön ekosysteemi

Kaksisuuntainen kotoutuminen on käsite, joka mainitaan usein poliittisissa ohjelmissa ja raporteissa. Cultura‑säätiössä kaksisuuntaisuus on käytännön toimintaa.

Kaksisuuntaisen kotoutumisen käsite jää helposti abstraktiksi. Usein siitä puhutaan, mutta harvoin näytetään, miten se näkyy maahanmuuttajien arjessa ja yhteiskunnan toiminnassa.

Cultura‑säätiössä tutkimus, vuorovaikutus ja asiantuntijatyö vahvistavat toisiaan tavalla, jota kutsumme tässä kirjoituksessa Cultura-säätiön “ekosysteemiksi.” Organisaatiossamme tiimit ja ohjelmat tukevat toistensa toimintaa ja toimivat keskinäisessä riippuvuussuhteessa.

Kaksisuuntainen kotoutuminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta. Se tarkoittaa, että maahan muuttanut oppii toimimaan uudessa ympäristössä samalla kun yhteiskunta itse oppii toimimaan monimuotoisemmassa todellisuudessa.

Cultura‑säätiön toiminta on rakennettu kahden ohjelmakokonaisuuden ympärille, jotka heijastavat näitä kaksisuuntaisen kotoutumisen perusperiaatteita. Venäjänkieliset ja vuorovaikutus –ohjelmassa keskitytään suoraan kommunikaatioon Suomen venäjänkielisen väestön kanssa yleisötapahtumien ja kaksikielisen CulturaList –verkkojulkaisun avulla.

Instituutiot ja osallisuus –ohjelma puolestaan painottuu yhteistyöhön ja kotoutumispalveluiden kehittämiseen kuntien, yhteisöjen ja valtiollisten toimijoiden kanssa, sekä tiedon tuottamiseen venäjänkielisestä väestöstä Suomessa.

Molemmat Culturan ohjelmat toimivat tiiviissä yhteistyössä ja synergiassa toistensa kanssa aina tiedon keräämisestä ja analysoinnista käytännön työhön, kuten osallisuuskokeiluihin ja dialogeihin kohdeyleisön kanssa. Tässä blogikirjoituksessa avaamme tarkemmin näitä säätiön ekosysteemin prosesseja, toimintojen riippuvuussuhteita ja kiertokulkua.

Yksi toiminnan kivijaloista, joka tukee kumpaakin ohjelmakokonaisuutta, on ajantasainen ja tutkittu tieto, kuten säätiön tekemät Suomen venäjänkieliset ‑selvitykset vuosilta 2022 ja 2024. Yksi keskeisimmistä havainnoista selvityksissämme on ollut se, että Suomessa asuvien venäjänkielisten medialuottamuksen tasolla on vahva yhteys siihen, miten venäjänkieliset suhtautuvat muihin suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian kannalta keskeisiin instituutioihin.

Erot korostuvat erityisesti Suomen turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, kuten suhtautumisessa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, Nato‑jäsenyyteen ja rajaturvallisuuteen. Kun kotimaisiin tiedonlähteisiin ei luoteta, rinnalle voi nousta vaihtoehtoisia tulkintoja, joista osa nojaa Venäjän valtiollisen median tarjoamiin selitysmalleihin.

Yksilö voi olla monilla mittareilla integroitunut yhteiskuntaan, vaikka hän suhtautuisikin kriittisesti suomalaiseen mediaan. Yhteiskunnallisen resilienssin näkökulmasta medialuottamuksella on kuitenkin ratkaiseva merkitys: kriisitilanteissa luottamus määrittää, mihin lähteisiin turvaudutaan ja millaisia narratiiveja pidetään uskottavina.

Medialuottamus ja sen yhteys kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen onkin noussut viime vuosina Cultura‑säätiön toiminnassa keskeisimmäksi teemaksi. Säätiön vuotuisen konferenssin tärkein tavoite tänä vuonna on etsiä ratkaisuja ja keinoja medialuottamuksen parantamiseksi muualta Suomeen muuttaneiden ja etenkin Suomen venäjänkielisen väestön keskuudessa, yhteisen dialogin kautta.

Culturalist.fi on säätiön toimintamallissa keskeinen osa. Kaksikielinen julkaisumme tarjoaa artikkeleita suomalaisesta elämäntavasta, yhteiskunnasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta suomeksi ja venäjäksi. Käännämme myös valikoituja suomalaisen median artikkeleita venäjäksi yhteistyössä mediakumppaneidemme kanssa.

Haluamme näin luoda mahdollisuuden jakaa sama lukukokemus venäjäksi kuin suomeksi: vielä suomea opettelevat venäjänkieliset voivat tutustua suomalaisiin ilmiöihin, keskusteluihin ja näkökulmiin omalla äidinkielellään. Tämä tekee suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta lukijoille helpommin lähestyttävän.

Viime vuonna aloitimme myös Suomen venäjänkieliset ‑selvityksiin liittyvien artikkelien julkaisemisen. Tavoitteemme on määrätietoisesti syventää vuorovaikutusta venäjänkielisen yleisön kanssa ja aktivoida lukijoita osallistumaan ja reflektoimaan. Tulevaisuudessa Culturalist.fi voi toimia myös mielipidepaneelin alustana, jonka avulla pystymme nopeasti kartoittamaan suhtautumista ajankohtaisiin asioihin ja tunnistamaan nousevia ilmiöitä.

Culturalist.fi Talks ‑tapahtumasarja täydentää tätä työtä. Järjestämme vuosittain 5–6 keskustelutilaisuutta eri paikkakunnilla venäjäksi. Tilaisuudet toteutetaan aina yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Mukana ovat olleet esimerkiksi Startup Refugees, Tema ry, Klockriketeatern, Turun kaupunginteatteri ja Kansallisooppera. Valtaosa tapahtumista käsittelee kulttuuria ja yhteiskunnallisia aiheita.

Olemme esitelleet Culturalist.fi Talks –tapahtumassa myös Suomen venäjänkieliset 2024 ‑selvityksemme tuloksia. Kun esittelemme tutkimusten tuloksia tapahtuman osallistujille, he reflektoivat niitä ja tuovat esille omia kokemuksiaan. Näin tutkimustulokset kytkeytyvät ihmisten omiin kokemuksiin ja laadulliseen tietoon ja ymmärrys syvenee.

Tapahtumat tarjoavat alustan keskustelulle, jota tarvitaan, jotta kotoutumisen kaksisuuntaisuus voi toteutua käytännössä. Ei vain tutkimuksessa, vaan ihmisten arjessa.

Ekosysteemi ei rakennu vain tutkimuksesta ja vuorovaikutuksesta, vaan myös käytännön kokeiluista. Hankkeissa testataan, miten tutkimustuloksia voidaan soveltaa arjessa ja millaisia ratkaisuja syntyy yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteisön kokemukset jalostuvat syvemmäksi ymmärrykseksi, joka viedään instituutioiden käyttöön

Lähestymistapamme ei ole ulkoistetun palvelun tarjoaminen, vaan olemassa olevien resurssien ja palveluiden kehittäminen. Kunnissa ja järjestöissä on jo rakenteita ja osaamista. Hankkeissa autamme jalostamaan niitä niin, että ne tukevat kotoutumista ja osallisuutta entistä paremmin.

Instituutiot eivät kuitenkaan jää vain tiedon vastaanottajiksi. Hankkeissa ja kokeiluissa syntyneitä ratkaisuja kehitetään yhdessä organisaatioissa jo olemassa olevien palveluiden ja toimijoiden kanssa.

UTViS‑hankkeen osallisuuskokeilut Lappeenrannassa, Turussa ja Vantaalla osoittivat, että pienilläkin muutoksilla voidaan vahvistaa maahanmuuttajien osallistumista ja luoda kestäviä käytäntöjä, jotka jäävät elämään paikallisella tasolla. Nyt käynnistyvä DISCO-hanke puolestaan tarkastelee, miten perhe ja sukupolvien välinen dynamiikka vaikuttavat osallisuuteen. Tämä näkökulma on aiemmin saanut liian vähän huomiota.

Palvelumuotoilun avulla olemme lisäksi räätälöineet tietopaketteja tilaajien tarpeisiin: esimerkiksi siitä, miten maahanmuuttajat löytävät kotoutumiskoulutukseen tai millaiseksi korkeasti koulutettujen venäjänkielisten naisten polku muodostui kotoutumisjakson jälkeen.

Hankkeet täydentävät tutkimusta myös toiseen suuntaan. Käytännön kokeiluissa esiin tulevat havainnot ja kysymykset syventävät seuraavia selvityksiä ja ohjaavat tutkimuskysymyksiä. Näin muodostuu jatkuva vuorovaikutus: tutkimus tuottaa tietoa kokeilujen perustaksi, ja kokeilut synnyttävät uusia näkökulmia tutkimukseen.

Näin muodostuu jatkuva kierto, jossa tutkimus, vuorovaikutus, hankkeet ja asiantuntijatyö vahvistavat toisiaan. Ekosysteemi on enemmän kuin osiensa summa: se rakentaa luottamusta ja luo pohjaa kestävälle kotoutumiselle.

Kotoutuminen ei voi olla yksisuuntainen prosessi. Jos vastuu sysätään yksin maahanmuuttajille, jää hyödyntämättä se potentiaali, joka syntyy, kun instituutiot ja yhteiskunta oppivat ja mukauttavat toimintaansa. Vastuuta ei voi myöskään ulkoistaa vain yhteiskunnalle, maahan muuttaneella on itselläkin aktiivinen toimijuus.

Cultura‑säätiön toimintatapa osoittaa, että kun tieto, vuorovaikutus, hankkeet ja asiantuntijatyö toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä syntyy turhien siilojen sijaan malli, jossa maahanmuuttajien osallisuus ja yhteiskunnan vastaanottavuus vahvistavat toisiaan ja edistävät kotoutumista uuteen yhteiskuntaan.

Lopulta kyse on Suomen kyvystä vahvistaa demokratiaa ja yhteiskunnan resilienssiä monimuotoistuvassa maailmassa epävarmoinakin aikoina.