“Kuka on syyllinen – ja mitä pitäisi tehdä?” Venäjänkielisten medialuottamusta etsimässä
CulturaWeekin venäjänkielisessä dialogissa keskusteltiin medialuottamuksen syistä ja ratkaisuista sen parantamiseksi. Keskustelu nosti esiin monia näkökulmia, ja se oli osa Hyvin sanottu ‑festivaalia.
Cultura‑säätiö on selvittänyt vuosina 2022 ja 2024 venäjänkielisten luottamusta suomalaiseen mediaan ja yhteiskuntaan. Selvitykset osoittavat, että venäjänkielisten medialuottamus on selvästi muuta väestöä matalampaa ja siihen vaikuttavat monet tekijät: kieli, mediakulttuuri, osallisuuden kokemus ja ymmärrys median toimintalogiikasta.
Tämän ilmiön syvempää ymmärrystä varten säätiö järjesti 26. marraskuuta Medialuottamuksen rooli kotoutumisessa ‑konferenssin päätteeksi venäjänkielisen dialogin osana Hyvin sanottu -keskustelufestivaalia. Dialogissa pureuduttiin luottamuspulan syihin sekä mahdollisiin etenemistapoihin sen vahvistamiseksi: miten luottamusta voidaan rakentaa uudelleen. Keskusteluun osallistuivat niin asiantuntijat kuin yleisö.
Keskustelussa käytiin läpi kokemuksia epäluottamuksesta, pettymyksistä, väärinymmärryksistä, mutta myös rakentavista ratkaisuista ja toivosta. Keskustelijat pohtivat mistä venäjänkielisten matala medialuottamus kumpuaa, miten se ilmenee ja millaisin keinoin sitä voitaisiin vahvistaa.
Mukana dialogissa olivat kotoutumiskouluttaja Aleksandr Zamiatin, toimittaja Anastasia Prikazchikova, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja‑Lahti, kansalaisvaikuttaja Irina Vesikko, Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen, opettaja Sergei Silkin sekä Rulehti.fi-verkkolehden perustaja Nikita Makarov.
Keskustelussa käytettiin Erätauko‑menetelmää. Keskustelun fasilitoi kotoutumisen asiantuntija Bruno Puolakainen.
Tekstin sitaatit ovat peräisin keskustelusta, mutta niitä ei ole yhdistetty henkilöön. Osa lainauksista on paikalla olleen yleisön puheenvuoroista. Cultura‑säätiö ei ota kantaa keskustelijoiden näkemyksiin, vaan mahdollisti turvallisen tilan, jossa eri taustoista tulevat ihmiset voivat tuoda esiin kokemuksiaan ja kysymyksiään.
Keskustelu oli ensimmäinen kerta, kun säätiön selvityksissä esille nousseet havainnot vietiin asiantuntijoiden ja yleisön yhteiseen dialogiin.
Taustan vaikutus luottamukseen
Miksi venäjänkielisten luottamus suomalaiseen mediaan on muuta väestöä matalampaa?
Jotkut keskustelijat kokivat, että monilla venäjänkielisillä ja venäläistaustaisilla heikkoa medialuottamusta selittää epäluottamuksen ilmapiirissä kasvaminen. Myös perheen perinteiden nähtiin vaikuttavan mediakäyttäytymiseen ja luottamukseen.
Yksi näkemys oli, että epäluottamusta voi selittää myös maahanmuuttajaparadoksi. Sillä tarkoitettiin, että ensimmäisten asuinvuosien jälkeen maahan muuttanut alkaa suhtautua kriittisemmin yhteiskuntaan ja myös mediaan, ja tällöin myös luottamus voi alkaa laskea.
Tähän esitettiin myös kriittinen näkökulma: jos luottamus vähenee samalla kun ihmiset oppivat tuntemaan mediaa paremmin, ongelma ei ehkä ole ihmisissä vaan mediassa.
Keskustelussa nostettiin esille muutos, joka koskee monia nuoria taustaan katsomatta: Nuoret saavat ajankohtaisen tiedon ja uutiset nykyään sosiaalisen median kautta, eivätkä käytä perinteistä journalistista uutismediaa vanhempien sukupolvien tavoin.
”Olisi kiinnostavaa tietää, miten Suomessa syntynyt maahanmuuttajien toinen sukupolvi suhtautuu suomalaisiin medioihin.”
”Kun puhumme medialuottamuksesta, on tärkeää erottaa sosiaalinen media ja journalistinen media toisistaan.”
Representaatio mediassa
Jotkut keskustelijat kokivat, etteivät he löydä suomalaisesta mediasta itselleen merkityksellistä sisältöä, ja että venäjänkielisten representaatio niin sisällöissä kuin toimituksissakin on ohutta.
”Voiko satunnaisten käännettyjen uutisten perusteella oikeasti muodostaa luottamusta?”
Osassa puheenvuoroista nousi esille odotuksia siitä, että suomalaisen median tulisi tuottaa myös korkeatasoista venäjänkielistä sisältöä. Näiden osallistujien mukaan juuri venäjänkielisen tarjonnan vähyys ja heikko taso selittävät epäluottamusta.
“Toimituksilla, kuten Yle Novostilla ei ole aikaa tehdä omaa venäjänkielistä sisältöä. Käännökset voisivat usein olla nopeampia ja on ongelma, että samaa uutista on vaikea löytää kahdella eri kielellä.”
Keskustelussa oli kuitenkin esillä ajatuksia siitä, ettei yksin mediaa voida syyttää. Samalla tiedostettiin median resurssien puute sekä toimintaperiaatteet.
”Suomessa ja muissa maissa analytiikka vaikuttaa yhä enemmän journalismiin. Valitettavasti yhä useampi toimittaja tuottaa materiaalia, jonka analytiikka osoittaa saavan suuremman lukijamäärän.”
Yksi osallistuja sanoi, että pettymys mediaan voi johtua myös siitä, millaisessa murroksessa media ylipäätään on ollut. Sisältöjä tehdään yhä kiihtyvämmällä tahdilla, jolloin keskitytään yksinkertaistamisiin.
”Kun tulin Suomeen ja tutustuin suomalaiseen mediaan, se vaikutti minusta hyvin jäsennellyltä, läpinäkyvältä ja ymmärrettävältä, mutta vasta sen jälkeen, kun olin oppinut kielen.”
”Meistä monet katsovat, että suomalainen media hoitaa tehtävänsä melko hyvin.”
”En tarkoita, etteikö media olisi monipuolinen jo nyt, mutta se voisi olla vielä monipuolisempi.”
Kieli‑ ja medialukutaito
Keskustelussa haluttiin löytää ratkaisuja venäjänkielisten medialuottamuksen vahvistamiseen. Osa keskustelijoista korostikin erityisesti maahan muuttaneiden omaa toimijuutta.
Medialukutaito oli yksi keino, jonka nähtiin kasvattavan medialuottamusta. Se voisi keskustelun mukaan tarkoittaa niin kasvatusta nuorille kuin myös kriittisen ajattelun, reflektoinnin ja lähteiden tarkistamisen lisäämistä esimerkiksi kotoutumiskoulutuksiin.
”Paljon helpompaa on olla taistelematta epäluottamuksen seurauksia vastaan, vaan tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Tärkeää on myös harjoittaa itsereflektiota.”
Myös laadukas suomen kielen opetus puhutti. Suomi toisena kielenä (S2) ‑opetusta ei erään keskustelijan mukaan ole paras pysyvä ratkaisu, vaan ensimmäinen vaihe kohti täysipainoista kielitaitoa.
Neutraalius, moniäänisyys ja luotettavien asiantuntijoiden kuuleminen nähtiin keskustelussa luotettavan median toivottavina ominaisuuksina. Myös esimerkiksi mahdollisuus kommentoida lisäsi erään keskustelijan mielestä luotettavuutta.
Osallistuminen rakentaa luottamusta
Eräs keskustelun osallistuja nosti esiin kysymyksen siitä, ovatko kriittinen ajattelu ja medialuottamus keskenään ristiriitaisia käsitteitä: Voimmeko samanaikaisesti vahvistaa kriittistä ajattelua ja lisätä luottamusta yhteiskunnassa?
Yksi keskustelija peräänkuulutti venäjänkielisten aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
”Medialuottamus on osa yleistä luottamusta, kuten luottamusta poliittiseen järjestelmään ja yhteiskuntaan, jossa elät.”
”Minulle jäi vaikutelma, että on kaksi kuplaa: vieraskielisten kupla ja suomenkielisten kupla, jotka eivät näytä yhtyvän, vaikka kaikki elävät samassa yhteiskunnassa. Kyse ei tällöin välttämättä ole edes kielitaidosta.”
Keskustelu herätti paljon erilaisia ajatuksia medialuottamuksesta eri näkökulmista. Cultura‑säätiö julkaisee dialogin havainnoista myöhemmin syvällisen analyysiartikkelin, jossa käsitellään keskustelun herättämiä näkökulmia medialuottamuksesta, osallisuudesta ja yhteiskunnallisista odotuksista.